Koulu alkaa...

Heipahei kaikille taalta Kahvila Zaharasta.



Zahara on hauskan iso, vilkas ja myos kohtalaisen hinnakas ravintola Madridin valtavaylan Gran Vian [Lausu: Gran Bia] varrella. Hauskaa on, etta paikan ylakerta on sisustettu tietokoneilla, joiden kaytto maksaa 50min / 3€ (eli pirun kallista). Paikassa toimii kuitenkin USB muisti, joten siksi taalla...


Pari edellista paivaa ovat menneet aika harakoille. Pienen espanjan opiskelun lisaksi olemme saaneet kulutettua aikaamme vain Dr Housen seurassa asperiinia, tuoremehua, vitamiineja, hedelmia seka kaikkea muuta napostellen.. Espanjan perheemme (Esther lahinna) on pitanyt meista hyvaa huolta, ja tuonut meille kanakeittoa, appelsiineja, sarkylaakkeita, kotitekoisia kroketteja (Tapaksia, Googleta nobo :P), seka erilaisia luontaisia laakeaineita, jotka saivatkin flunssan katoamaan muutamasssa tunnissa... Jaljella on hiukan nuhaa, silmatulehdusta, kurkkukipua, yskaa seka muuta jaykkyytta, mutta ehkapa sen kestaa :). Viela tama sairaus ei ainakaan saanut esiin mitaan Kulttuurishokin oireita (Aku huom :P)

Seuraavana ajatuksissamme on menna kotiin laittamaan ruokaa suurehkolle Erasmusporukalle. Master cheffina toimii antti, monen pienen keittioapulaisen avustamana ;). Eipa siis muuta, kuin Bon Apetit, Vola ja ehkapa myos vahan Salud!

[ Meista huokuva ilmeinen ilo parantumisesta ei ole yhtaan maassa, vaikka saimme juuri tietaa, etta lammityskoneemme on paskana, rikki, kaput eika meilla ole ainakaan maanantaihin asti luvassa lamminta vetta tai minkaanlaista lammitysta, ja yoksi on luvattu bout 0 astetta celssiusta =) ]




Ohessa viela noin 1,5 vuorokautta sitten yolla kirjoitettu juttu, jota emme kerenneet aiemmin julkaista.


Ollaanko me tulossa vanhoiksi? Emmekö pysy enää nuorempia (Tai itseasiassa samanikäisten ja jopa anttia vanhempien) kavereiden kyydissä kaupungilla?

Näin voisi päätellä ainakin siitä että korviin sattuu, eikä kunnolla kuule yhtään mitään (paitsi tillitystä), päätä särkee, nenä punoittaa (ja siinä on rakkuloita - liiasta niistämisestä) eikä olo ole muutenkaan kauhean menevä, sillä olimme (TAAS) porukan ensimmäiset jotka poistuivat illanviettopaikastamme. Myöskään kuningas aalkomaholi ei tuntunut maistuvan siihen malliin kuin muille, vaikka pari punkku- ja sangrialasia hyviltä maistuivatkin, erityisesti jamonin, patongin sekä juustojen kanssa....

No, ehkä kysymys voi olla flunssasta, jonka haluaisimme vihdoin lähtevän.. Sekä sen jälkeisestä väsymyksestä. Kerromme nyt kuitenkin eilisestä (ERILAISESTA) menopaikastamme, vaikka tarina saattaakin saada turhan negatiivisia savytteita sairautemme takia.

Alkuilta alkoi tapaamme hyvin normaalisti. Vietimme iltaa tutulla porukalla asunnollamme, jossa tosiaan nautimme sangriaa, punkkua, (pahaksimennyttä) valkkaria sekä tietysti toistemme iloisesta seurasta. Tutun porukan lisäksi paikalla oli Ninni, helsinkinkiläinen Hollannin vaihto-opiskelijalahjakkuus.

Lahdimme jatkamaan iltaa, edelleen hyvin paikalliseen ja tututtuun tapaan, "sangriapaikkaan" jossa tavoitteena on saada juoman lisäski jotain syötävääkin. Tälläkertaa saimme seuraksemme myös Hannan kaveren kavereita, jotka Espanjalaisina huolehtisivat illan ohjelmassta. Sangriapaikassa juttelimme (enimmäkseen suomiporukalla) mukavia ja joimme lasilliset punaviiniä. Seuraavaaan paikkaan siirryttäessä jouduimme pulittamaan 7e/henki sisäänpääsymaksua, joka jälkeenpäin ajatellen tuntuu viihdyttyyn aikaan nähden hyvin kovalta hinnalta.

Paikka, jonne menimme, oli Antikaraoke, joka on ilmeisesti jonkinlainen tapahtuma, joka nyt täytti ilmeisesti vuosia. Ideana paikassa oli se, että karaokea ei lauleta vain muun ohjelman lomassa, vaan paikassa oli iso ja valaistu lava, jossa jokainen laulaja voi olla kuten tähti. Tähdet pukeutuivaat eri rekvisiittoihin, ja jokaista laulajaa ainakin pyrittiin palvomaan kuten huipputähteä! Ideana tämä oli loistavan uusi ja hauska.. ja sitä menokin oli.. Ainakin paikoin.

Nyt alkaakin sitten tulla niitä negatiivisia puolia. Paikassa oli tunnelmaa reilusti enemmän desibelejä.... Korviin nimittäin alkoi paikoittain viiltäen koskea.... Äänenvoimakkuus ylitti siis ainakin meidän kohdalla kipukynnyksen, mikä ei liene niin kiva asia. Lisäksi pienestä nuhasta kärsiville paikan tukahduttava tupakansavu ei oikein ollut hyvästä... Myös ruuhka ja korkea lämpötila olivat pahoja tekijöitä, joskin niihin on muutenkin tottuminen.


Noin yleisesti voisi ihmetellä miten joku ylipäätänsä näkee yhtään mitään järkeä tässä touhussa. Jos oikein aikuismaisesti erehtyy ajattelemaan, mitä ideaa on siinä, että hullut ja usein kännissä olevat idootit pomppivat, hyppivät ja vielä huutavat hulluna tyhmissä pellevaatteissa yleisölle joka ei ymmärrä laulusta mitään, mutta koska on vähintään yhtä kännissä kuin laulaja, hyppii ja huutaa onnesta soikeana mukana? Onko tämä nykynuorison ja varsinkin Madridilaisten nuorten tulevaisuus.... (mukaan mahtui vanhoja patujakin... minkä perässä lienevätkin..)

No, ehkä ei kannata mennä niin pitkälle. Kai tämäkin on parempaa huvia kuin kaduilla crackkaaminen, mikä lienee paikallisten toinen vaihtoehto viettää iltaa ;)

No, meidän mielestä ilta oli erilainen ja meille hiukan liian erikoinen.. Emme pidä muutenkaan karaokesta, ja näillä äänenvoimakkuuksilla se oli jopa kidutukseen verrattavaa. Jos mukana olisi ollut korvatulpat ja jos Espanja olisi Suomen tavoin älynnyt EU:n ohjeiden mukaan kieltänyt tupakan kaikissa paikoissa, olisi ilta voinutkin olla unohtumaton kokemus......

Nyt iltaa täytyi kuitenkin jatkaa muissa merkeissä.. Päätimme pelastaa illan KFC:n friteeratuilla ihanilla kanoilla, raneilla sekä kolalla, kanssa miellyttävän ja erittäin riippuvaiseksi tekevän Doc Housen. :). Nam!

Hiukan kuvia:


AntiKaraoken hiukan ikaantyneempi esiintyja :)



AntiKaraoken eras mielenkiintoinen naistahti seka illan juontaja (pelle)


Illan juontaja upeine rekvisiittoineen..



Eraana toisena iltana, seuraamassa Getafe - Real (1-0)




Lisakuvia palvelimelle joudumme viela hiukan odottamaan, mutta kun ne ovat valmiit, niita voi katsella osoitteessa: http://anttijaansku.homeip.net/pics/Espanja/20080229_Antikaraoke_yms/