lauantai 29. maaliskuuta 2008

Anskun vanhemmat käymässä, bileitä ja muuta

Heipahei!


Viimeisimmästä kirjoituksesta onkin vähän aikaa.. Portugalista saapumisemme jälkeen meillä oli lomaa loppuviikko, mutta se sujui mukavasti Anstin sairastaessa luultavasti bakteerikannan vaihtumisesta johtuen pientä mahatautia. No, toisaalta sairastaminenkin on joskus mukavaa - Dr Housen toinen tuotantokausi kerkesi kulua iloisesti loppuun ja paketti saatiin lähtemään jo takaisin suomeen.

Ennen kuin Anskun vanhemmat & veli puolisoineen saapuivat tiistaina Madridiin, kerkesimme käymään vähän ulkona jaloittelemassa. Mukana meillä oli Lauran kavereita Suomesta. Terveiset sinne Suomeen! Biletyksen lomassa kävimme katselemassa myös Madridin pääsiäisparaateja, joiden ympärillä ihmismäärä oli valtava. Välillä tuntui että paraatit olisivat saartaneet meidät jokapuolelta ;). Kuvia näistä reissuista löytyy alta sekä palvelimelta!!










----



Tällä viikolla on tullut kierrettyä madridia paljon jalan. Tässä auttoivat anskun koko perhe, kun shoppailimme ja kiersimme nähtävyyksissä. Espanjan kurssin takia emme kuitenkaan ikävä kyllä päässeet mukaan esimerkiksi kuninkaanlinna..sen katsomiseen meillä on varmasti aikaa myöhemmin.


Anskun perhe auttoi meitä löytämään erittäin hyviä ja tehokkaita ostospaikkoja, joista löytyy varmasti jotain jokaiselle. Suuret Zarat sekä muut ostospaikat olivatkin omiaan, ja hienon (!!) juhlapuvun lisäksi seurueemme löysi mm. nahkatuotteita jalkaan, selkään ja taskuun. Saaliit olivat oikein lupaavia, eivätkä ainakaan hinnalla pilattuja.

Anskun vanhemmat & J&T veivät mukanaan myös paljon kaikkea ostamaamme tavaraa, joka todellisesti helpottaa meitä kun lähtö takaisin kylmään suomeen koittaa. Vaihtoaikana tulee ostettua ja hankittua ilmeisen paljon kaikkea tavaraa, ja kun laukut jo tullessa olivat kovin täynä, ei kaikkia kamoja mitenkään saisi mahdutetuksi omiin laukkuihin. Ylimääräisten laukkujen ostaminen koneeseen on YLIkallista, postissa paketti maksaa 60-120 euroa ja DHL:llä hyvällä soppimuksella paketin voi saada kulkemaan jopa kahdella kymmenellä eurolla. Nämä toimistot ovat kuitenkin kaukana. Helpointa on siis kutsua tyhjälaukkuisia sukulaisia ja kavereita kylään ;)!


Jokatapauksessa viikko tällä porukalla oli oikein Hauska viettää Madridissa. Kohtalaisen lyhyestä ajasta huolimatta näimme ja koimme (sekä saimme) paljon kaikkea! Kiitos paljon vieraille ja katse tulevaisuuden haasteita kohti!

Tulevaisuudesta voikin jo nyt sanoa sen verran, että tavoitteenammme on sunnuntaina päästä käymään Toledossa, joka on hieno, museomainen vanha kaupunki maddridin vieressä. Seuraava haaste onkin sitten saada käytettyä seuraava viikko tehokkaasti T&N kanssa, näyttäen heille kaikki Madridin parhaat puolet. Adios! Hasta Luego!



Kuvia viikosta alla ja palvelimella!

perjantai 21. maaliskuuta 2008

keskiviikko 19. maaliskuuta 2008

Nahtavyyskuvakollaasi Portugalista

Tässä hiukan kuvakollaasia Portugalinmatkalta. Kuvissa olisi tarkoituksena olla
kuuluisimpia paikkoja joita kävimme katsastamassa sekä ehkä pieni kertomus, jos jotain kyseisestä paikasta muistamme:)

Jos et ole vielä lukenut matkakertomuksemme molempia osia, ne löytyvät alempaa. Kannattaa lukea ensin Osa I, sitten Osa II ja vasta tämän jälkeen historiallisempi kuvakokoelmamme. Lopuksi voi rauhoittua katselemaan palvelimeltamme lisää kuvia matkasta.


Tässä siis hiukan kuvia:

-------------------------------------------------------------------------------


Ensimmäinen kuvamme on Lissabonin läheisyydessä olevasta Sintran kaupungista. Kuva on otettu kadulta ja siinä on kylän kukkulalla oleva linnoitus, nimeltään Moorish Castle ja se on rakennettu 700 - 800 luvuilla Arabien toimesta. Kuvassa ei siis ole itsessään Penan linna, josta puhumme myöhemmin, vaan se on vielä paljon vanhempi linnoitus hyökkäyksiä vastaan. Myöhemmin sen ovat ottaneet haltuun 1147. (Siis Portugalilaiset ottivat sen tällöin haltuun?)


Kuvassa on yksi Sintran kylän vanhoista ja kauniista rakennuksista. Kaupungissa oli hyvin paljon tämänkaltaisia kauniita rakennuksia sekä näkymiä. Vierailu kylässä ehdottomasti kannattaa. Kylälän pääsee kätevimmin junalla suoraan lissabonista. Paluumatkalla kannattaa ottaa bussi 403 toiseen kylään nimeltä Cascais, ja pysähtyä matkalla Capo da Rocalle ihailemaan euroopan läntisimmän paikan näkymiä. Cascais:sta takaisin Lissaboniin pääsee helposti junalla.


Kuvassa on maisemaa joka avautuu Sintran linnan Penan muureilta. Näkymä on johonkin kylään tai kaupunkiin, jota emme tarkasti tiedä. Joka tapauksessa näkymä oli yhtä hieno jokaiseen suuntaan. Tämänkin takia vierailu kannattaa!


Tässä Sintran linnan Penan näkymiä kahden kuvan verran. Linna on rakennettu 1800 luvulla ja se on ollut kuninkaallisten käytössä monen vuosisadan ajan. Linnassa oli sisällä sisustetut huoneet, joita ei kuitenkaan saanut kuvata. Linnassa kävellessä oli helppo kuvitella kuningasperhe lepäilemaan istuskeluhuoneeseen, ruokailemaan ruokailuhuoneeseen tai ilahduttamaan vieraita vierasaulaan. Myös opiskelu lukuhuoneessa oli mahdollista. Sängyt, kalusteet sekä keittiöt olivat tietysti hyvin kuninkaallisia. Linnan ulkomuoto on mielestämme vähän hassu, mutta lienee ollut uusinta uutta linnan rakentamisen aikoihin =)



Tässä kuvassa todiste siitä, että olemme olleet hyvin LÄNTISESSÄ euroopassa. Euroopan läntisimmästä kohdasta oli huimat näköalat alas mereen moneen suuntaan. Heikkohermoista tuolla reunalla kävely olisi voinut jopa hirvittää.


Seuraavissa kolmessa kuvasssa on kuvattu Lissabonin yhtä kuuluisimmista aukiosta. Aukio kantaa nimieä Praca do comercio mikä noin vapaasti (nollalla portugalin taidolla) tarkoittanee kauppatoria. Jokatapauksessa, aukio oli aivan meren tuntumassa ja sitä ympäröivät hienot rakennukset. Kuvissa näkyvät aukiolla oleva ratsastajapatsas (joka oli turistien erittäin suosima kuvauskohde) sekä portti Lissabonin pääkävelykadulle. Viimeisimmässä kuvassa koko aukio näkyy ylhäältä päin. Kuva on otettu Lissabonin toiselta kukkulalta, Lissabonin kuuluisan vanhan linnan Castelo de sao jorgen muurin päältä.




Tämä kuva esittää ensimmäisen hostellimme vieressä ollutta kirkkoa, nimeltään Nossa Senhora da Encarnacao. Kuvassa huomion arvoista ovat kankaat (sekä niiden väri) joilla kirkossa olevia veistoksia on peitetty.


Kuvassa patsas aukiolta Pr. Luis de Camoes.


Suihkulähde Lissabonin pääaukiolta, Praca dom Pedro IV (eli kai paikallisesti Rossio):lta. Täällä meille yritettiin kaupata ensimmäisen kerran huumeita ja täällä turistit napsivat jatkuvasti kuvia suihkulähteistä huimien porseerauksien kera.


Ratsastajapatsas toiselta hyvin suositulta aukiolta, Praca da Figueiralta, joka sijaitsee aivan edellisen vieressä. Alla myös ilmakuva, jossa ko aukio näkyy oikeassa alanurkassa. Torilla pidetään mm. Lissabonin juhlat, markkinat sekä se on myös tapaamispaikka paikallisille.



Tämä kuva on jo Portosta. Kuvassa yksi keskustan kirkko (Santo Ildefonso). Samanlaista värikuosia oli Portossa käytössä hyvin monissa rakennuksissa. Varsinkin sininen näytti olevan Porttolaisten lempivärejä.



Seuraavassa on kuvakollaasi, joka on otettu sekä yöllä että päivällä Ponte D. Luis nimiseltä sillalta.

Ensimmäisenä kuvattuna on joki ja sen ympäristö itään päin.



Seuraavassa maisemat länteen. Joessa näkyvät laivat ovat koristeena turisteja varten. Laivoissa olevia tynnereitä käytettiin ennnen Port viinin rahtaamiseen viinipelloilta viinikellaeihin Lissabonin keskustaan. Mageaa, eikö totta :)



Viimeisessä kahdessa kuvassa samalle sillalle näkyvä isohko rakennus. Erilainen valaistus saa ihmeitä aikaan!





--------

Kuten saattoi huomata materiaalia kertyi paljon enemmän Lissabonista kuin portosta. Tämä eii kuitenkaan tarkoita sitä, että Lissabon olisi tässä suhteessa parempi kohde. Mielestämme Porto olisi pystynyt tarjoamaan kaikin puolin enemmän kuin Lissabon, mutta säiden sekä matkaväsymyksen takia voimat ja tahto eivät vain riittäneet kierrellä enempää. Toisaalta Porton ostosmahdollisuudet olivat niin houkuttelevat että nekin veivät aikaa.

Jokatapauksessa, oli miten oli, hiukan jäi harmittamaan tuo Porttoon tutustumisen puute. Tietyissä museoissa ja kohteissa olisimme halunneet käydä sisällä ja pienten vanhankaupungin katujen selaileminenkin olisi ollut mukavaa. Myös merenranta on varmasti näkemisen arvoinen. Jokatapauksessa, suuntaamme Portoon varmasti vielä joskus. Viikkoa sinne ei kannata varata mutta 4-5 päivää siellä saa varmasti kulumaan! Suosittelemme Lissabonia 40%:sti ja Portoa 60%sti.

Portugal - OSA II - Porto

Tässä Portugalin matkakertomuksen toinen osa. Jos et ole vielä lukenut matkan alkuosaa, lue se tämän tekstin alta!


Portugali 16.3.2007 2352
- PORTOSSA -

Terveiset täältä Portugalin toiseksi suurimmasta kaupungista Portosta. Heräsimme tähän päivään aamupäivän loppupuolilla, pakkasimme kamamme ja suuntasimme kohti rautatieasemaan. Matkalla pysähdyimme kahville lähelle meren rantaa ja ihmettelimme Lissabonin maratonin kulkua suoraan ohitsemme. Rautatieasemalle saavuimme vahingossa 5min ennen junan lähtöä ja Porttoon saavuimme noin kello 1430 3h junamatkan (opiskelua) jälkeen.

Portossa harhailimme metron eri käytävissä jotta tajusimme missä päin kaupunkia olimme ja että selvisimme hostellille päin menevään metroon. Hostellista otimme oman huoneemme ja se miellyttää meitä ihan ok, vaikka onkin kylmä. Lounaaksi saimme tälläkertaa aika yleismaailmallista ceasar salaattia sekä pizzaa pizza hutissa. Ruoka oli jokatapauksessa hyvää ja päiväunet maistuivat. Kun loppuporukka saatiin hämärissä kotiutetuksi hostelliin, suuntasimme kulkumme kohti Porton joen yli meneviä siltoja. Kuvia näkymistä myös palvelimella.

Kuvassa Porton katukuvaa paivasaikaan otettuna



Kuvassa Porton joki yolla ja paivalla






Kuvissa Porton joella olevia veneita





Joen nopsan ihailun jälkeen suuntasimme kaivattuun kehityskeskusteluun, jossa päätimme tulevan missiomme sekä strategiamme suuntaviivat. Tulevaisuuden suunnittelua tämä helpottikin huomattavasti ja nyt on hyvä painaa eteenpäin.

Huomenna ohjelmassa lisää Porttoa. Kuulemiin!



Portugali 17.3.2007 1227
- FINANSSIKRIISI -

Täällä maailmalla ei kauheasti tule seurattua maailman eikä ainakaan suomen lehtiä. Silloin tällöin kun käy netissä, niin tulee luettua iltalehden, helsingin sanomien sekä kauppalehden otsikot. Tänään sai taas pieni mieli järkyttyä.. Samalla kun kävimme verkkopankissa katsomassa käyttötilin tilanteen, tuli takistettua myös vähäiset rahastosijoitukset. Järkytyksekseni huomasin (Antti), että ne ovat entistä enemmän miinuksella. Nopea vilkaisu kauppalehteen kertoi että edessä on todellinen laskuviikko, eikä edes tämän surkeuksien maanantain romahdus näy vielä sijoitustiedoissa. Toisin sanoen sijoituksen kymmenien prosenttien laskussa (all in all). Siinäpä sitten yrität nauttia lomasta ja katsoa valoisaan tulevaisuuteen....

Onneksi kyseessä on pienet rahat... Toki opiskelijalle suuret. Siitä
huolimatta ärsytys on suuri, kun rahat vain häviävät ilmaan.. Onneks kurssit joskus palautuvat. Sitä ennen pitäisi alkaa kerätä taaloja taskuun, jotka voisi laskun taittuessa nousuun sijoittaa.. Se olisi hyvä keinoa hyötyä kriisistä ja kääntää se voitoksi. Vaihdossa on toi vähän paha säästää...

Koska korkojakin on nyt laskettu, voisi olla järkevää ottaa laina ja sijoittaa se.. Riskiä, mutta voisi olla tuottoisaa. Tulee kyllä mietittyä, että josko jättäisi sijoittamisen muille... No, erimieli oli silloin kun sijoituksissa näkyi +20%. Ei tiedä. Aika hanurista.

Jokatapauksessa, nyt täytyy lähteä ulos nauttimaan Porton sateisesta ilmasta. Ihanaa.


Portugali 18.3.2007 1137
- Shoppailua -

Eilinen päivä meni kokonaisuudessaan ostosteluksi. Mukaan tarttui takki, farkkuja, paitoja, sekä yhteensä 4 paria kenkiä. Porton ostosmahdollisuudet ovatkin uskomattoman hyvät - kohtuulllisen hyviä vaatteita uskomattoman edullisesti. Yhdessäkin liikkeessä läjä aitoja merkkifarkkuja, kaikki -70% alennuksella.

Eilen illalla kävimme koko suomipoppoola syömässä, mutta ruoka oli scheissea. Ilalla yritimme mennä maistelemaan portviinejä, mutta kellarit eivät olleet auki. Niinpä menimme pariin baariin ja maistelimme niitä maksullisesti. Viini ei ollut kauhian hyvää, mutta pahempaa oli väärin tulkittu napostelutilauksemme... Tulkitsijana oli kuitenkin herttainen vanha mummo,joten yritime väkisin syödä rasvaisia leipiä, joiden sisältöä emme halua näin jälkikäteen edes arvailla... Aamupalaksi riittikin nyt hyvin pelkkä salaatti, erittäin sateisen ja sen takia huonosti nukutun yön jälkeen..

Tänään vuorossa lisää shoppailua sekä Porton nähtävyyksiä. Luultavasti myös ehkä hieman portviinejä :)


Portugali 19.3.2007 1530
- Kotona taas -


Jeps jeps. Nyt olemme saapuneet KOTIIN MADRIDIIN! Ihanaa. Porton historialliset kohteet jäivät meiltä huonon sään sekä maktaväsymyksen (sekä ehkä myös halpojen shoppailukelien) takia näkemättä.. Tai ei täysin näkemättä mutta vähälle. Se harmittaa, koska Historiallisesti Porto on ehkä parempi ja rikkaampi kaupunki kuin Madris. Myös joki ja huimat korkeuserot antavat kivoja näkymiä, vielä paljon parempia kuin Lissabon.

Eilinen päivä meni shoppailessa sekä tutustuessa Portviineihin. Kävimme kävelemässä joen rannalla, jossa on yhteensä 15 eri viinikellaria. Ensimmäiseksi löysimme viinikaupan, jossa saimme maistella yhtä viiniä. Tämän jälkeen otimme maksullisen kierroksen Calemin viinikellareihin. Kahdella eurolla per henki saimme historia- sekä tuote-esittelyn ja lisäksi maistella kolmea eri viiniä. viinit olivat ihmeen hyvia, ja tarjoavat hyvän vaihtoehdon jälkiruoalle konjakin tai liköörin sijaan.

ps. Tynnyrissa on muuten 56,000 litraa portviinia. Ihan kiva :D




Viinikierrosten jälkeen kävimme syömässä ja pakkasimme kamat. Aamulla emme sitten kerinneetkään muuta kuin siirtyä lentokentälle, josta Ryanair toi meidät 10 minuuttia etuajassa Madridiin. Kotiin vaavuimme vielä kolmen eri metromatkan jälkeen. Nyt vuorossa olisi hiukan ruokailua ja sitten kauan kaivattu lenkki.

Seuraavana matkana vuoressa Pohjoisen automatka. Seuralaisista riippuen teemme sen ehkä piakkoin, ehkä myöhemmin, ehkä isommalla porukalla tai jopa kaksin. We'll SEE!

Portugal - OSA I - Lissabon

Tässä Portugalin matkakertomuksen ensimmäinen osa. Aloitathan tästä :)

Portugali 13.3.2007 1300
- Bussi Portosta Lissaboniin-

Aamulla heräsimme kaikki jo anivarhain, kuuden maisssa. Illalla ahkeruudella yhteen pieneen lentolaukkuun pakattujen kamojen (jokaisella kuitenkin oma) kanssa otimme kolme eri metroa, että pääsimme lentoklentälle. Ensin menimme 4. Terminaaliin, josta vieraamme Laura lähti sinisin siivin kohti Suomea.

Kun laura oli päässyt turvatarkastukseen, otimme terminaaliobussin ykkösterminaaliin, josta köyhemmät firmat nousevat siivilleen. Netissä checkinnin tehneinä menimme turvatarkastuksen läpi (jotkut paljain jaloin, ilman kenkiä), lahjoitimme köyhille turvamiehille pullon hiuslakkaa ja painelimme kahville portin läheisyyteen.

Kahvit eivät olleet h-l suhteeltaan kovin imartelevia ja koneeseen ensimmäisenä rynnineet ihmiset muodostivat sopivaasti jonon jäämällä pakkaamaan kamojaan ensimmäisten penkkien lokerikkoihin (aina näin). Koht nopeasti pääsimme kuitenkin koneen takaosaan ja kone itsessään oli (ihme kyllä, ryan airilla) tilava ja mukava.

Lentomme porttoon kesti alle tunnin ja saavuimme perille 30 aikataulua edeellä. Ilman ruumatavaroita painelimme suoraan ulos ja ostettuamme pari karttaa otimme metron keskustaan. Keskustassa kävelimme metrolta bussille ja bussi lähti 3min lippujen ostamisen jälkeen.



Bussi, jolla matkustamme on iso ja sisustettu ilmastoinnilla ja nahkapenkeillä. Jalkatilaa on enemmän kun Mondeossa takapenkillä ja kyyti on tasaista. Ikkunasta näkyvät maisematkin hivelevät silmää. Mukavaa. Ei voi muuta sanoa.

Bussimatka kestää muutaman tunnin, jonka jälkeen syömme ja etsimme Hostellin. Tästä lisää jäljempänä. Adios, hasta luego!


Portugali 13.3.2007 2220
- Seikkailuja -

Vaikka bussimatka oli mukava ja maisemat olivat hienoja, alkoi se kuitenkin 3 tunnin jälkeen puuduttamaan.. 4 tunnin jälkeen bussi saapui lopulta Lissaboniin. Kaupunki näytti kivalle; kadut ovat kapeita, hyvin mutkaisia sekä mäkisiä ja usein tehty mukulakivestä. Rakennukset ovat myös vanhoja ja niistä aistii menneiden aikojen hengen.

Jo bussissa päätimme suunnata keskustan alueelle, joka on hyvin tiuhaa ruutukaavaa. Kun vihdoin juna-metro yms sekoilujen jälkeen selvisimme keskustaan, alkoi raivoisa ravintolan etsintä. Olimme syäneet ennen tätä lentokentällä aamupalan, joten kellon ollessa jo kuusi oli olo aika kaamea.

Kello kuusi tarkoittaa täällä myös hyvin huonoa aikaa syödä - lounasaika on auttamatta ohi mutta illallista paikalliset eivät vielä kaipaa. Niinpä meidät käännytettiin ainakin 10 ravontolan ovelta sävelin: "avaamme puoli kahdeksan".

Kun porukka oli menettänyt jo toivonsa, ja istui patsaanjuurella pienellä aukiiolla, löysimme risteretkiläisinä oikein paikallisen näköisen paikan. Paikan grilli näkyi suoraan ikkunasta kadulle, pöydät olivart pitkiä ja osa ihmisitä söi baaritiskillä viini kera. Tämä lisättynä ei-niin-esteetiseen ulkonäköön on kuitenkin yleensä merkki siitä että paikka on paikallisten suosima - ja ruoka erinomaista. Tälläkään kertää tämä ei pettänyt - alkukeitto ja valtava grillattu kana ranskalaisten, riisin ja salaatin sekä leivän ja veden kera maksoivat kahdelta noin 14 euroa...

Ruoan jälkeen vuorossa oli hostellin etsiminen. Sen lisäksi, että emme itseasiassa olleet kahden tunnin aika nähneet yhtään hostellia, alkoi nyt jo illan hämärtyminen tehdä yrityksestä epätoivoista...

Kiertelimme kaduilla, eikä missään näkynyt merkkiäkään majapaikasta. Puhuimme kovaan ääneen siitä, että miksi V**** täällä ei ole hostelleja, kun yhtäkkiä joku mies edessämme kääntyi ympäri ja kysyi erinomaisella englannilla, että etsimmekö hostellia?

Tavallisesti ehdotus olisi ehkä aiheuttanut ajatuksen huijausyrityksestä, mutta mies oli rehdin olinen ja me väsyneitä. Päätimme lähteä miehen mukaan. Mies kertoi, että hostelli on lähellä, paikkoja olisi vain yhdeksi yöksi ja hän olisi paikan omistaja. Lisäksi hän kertoi, että lissaboniin pitää aina viikonlopuksi varata hotelli etukäteen - ja nyt on jo pääsiäisruuhkaa!!! Hostelli oli sisältä todella hieno ja siisti. Hintaan kuuluivat internet, keittiö, aamupala sekä kiva olohuone. Kuvia hostellista tulee palvelimelle.. Meitä ei siis huijattu - vaan pelastettiin. Kiitos mukavalle omistajalle, jonka bisnesvaisto toimi kadulla hienosti :)

Majapaikan saaminen oli sen verran hankalaa että päätimme helpottaa tulevaa varaamalla tulevat yöt netistä. Samaan noin 18€ hintaa meillä on nyt taattu majoitus...portossa jopa ilmeisesti 2 ja 3 hengen huoneissa omilla vessoilla. Halpaa kun makkara näin hotelleihin tottuneille... Voi olla että meistä tulikin kerrallan hostellien - ja etenkin hostelworld.comin käyttäjiä.... Matkoilla ei ikinä
tule vietettyä aikaa sisällä, ja tällainen hostelli on toisaalta aika sympaattinen vaihtoehto. Suosittelemme kaikille!


Palaamme asiaan huomenissa.


Portugali 14.3.2007 1138
- Epäonnea reittivalinnoissa -

Tänään aamulla nousimme varhain, heti seitsemän jälkeen. Suuntasimme suihkun ja tuoreiden hostellien tarjoamien sämpylöiden ja murojen jälkeen uuteen hostelliimme, jonka varasimme netistä.

Kuvia aamupalalta sympaattisesta vanhan hostellimme olohuoneesta:




Uusi hostellimme on vanhan pariskunnan pitämä yhden kerrostalokerroksen kokokoinen paikka. Huoneet ovat sympaattisia, ja me saimme oikein sympaattisen pienen huoneen, vaalenpunaisine petivaatteineen. Oih.

Huoneiden varustukseen kuuluuu suihku ja joku allas. Vessa on yhteinen, mutta hostelli ei näytä kovin vilkkalle.

Hostellia pitävä vanha pariskunta ei käytä internetiä, ja kaikki varaukset ovat ilmeisesti hostelworldin vastuulla. Kun nousimme rappuja ylös, tuli edellämme paikan naisomistaja. Hän kysyi olemmeko tehneet varauksen, ja halusivat nähdä paperin, jota emme tietenkään olleet tlostaneet. Hostelwordin hieno tekstiviestipalvelu oli kuitenkin lähettänyt antille tekstiviestin jonka avulla saimme huoneet. Hintaepäselvyyksien välttämiseksi, sekä asian varmiistamiseksi lähdimme kahdestaan tulostamaan varausta...

Hostellien lisäksi myös nettipaikat ovat Lissabonissa harvassa. Yli puolen tunnin harhailun ja 4 eri ihmisen antaman erilaisen suuntaohjeen jälkeen löysimme paikan ja tulimme takaisin hiestä märkänä.. Maksu oli oikein (175€ / 5 henkeä (2hh + 3hh)/2 yötä) ja pääsimme viimein lähtemään eteenpäin.

Tämän päivän ohjelmamme sisältää käynnin sintrassa (pieni sympaattinen kaupunki) sekä euroopan läntisimmässä kohdassa. Myäs toinen sympaattinen kaupunki on edessä, jos sinne kerkeämme. Alkumatka ei ollut kuitenkaan ongelmaton.. Metro menio hyvin, mutta koska seurasimme jenkkiopiskelijoiden neuvoa, menimme yhden aseman pitkäksi jatkoyhteydestä.. Nyt sitten odottelimme 20min ja hukkasimme lähes 40min tärkeästä päivästä.. Noo..pitää kiristää tahtia.

Toivottavasti loppumatka menee ongelmitta... Ehkä tämä oli vaan ns. tuurin tasauma hyvän hostellionnen jälkeen..


Portugali 14.3.2007 1648
- Sintra nähty -

Heippa taas!

Nyt olemme nähneet sintran. Juna toi tälläkertaa meidät mukavasti perille ja painelimme ensin turisti-infoon.



Turisti-infosta saimme kartan ja ohjeen, että linna kannattaa katsoa. Ohjetta noudattaen lähdimmekin kohti linnaa. Linna sijaitsee vuorella, jonne kannattaa ottaa bussi. Bussi maksoi 4€/henki ja siitä saa jäädä linnalla pois ja ottaa myöhemmin sama bussi takaisin alas.

Matka vuorelle oli jo sinänsä elämys, bussi kaahasi hirveää vauhtia kiemuraisella tiellä, jota heikkohermoinen ei ajaisi edes hevosella. Kuvia elämyksestä palvelimella.

Bussin jätettyä meidät ehjinä kukkulan laelle otimme vielä toisen 1,5€ vaunukyydin loppuun aasti, vaikka käveleminen olisi kannattanut asiaa myöhemmin ajatellen. Matka ylös ei ollut pitkä.

Linna (Nimi on muuten PENA) itsessään oli todella hieno. Ulkoa se oli suuri ja rakennettu hienosti. Parasta ulkopuolista antia olivat huikeat näköalat kukkuloille sekä läheisiinm kaupunkeihin. Niitä blogin lisäksi palvelimella lisää.





Sisällä linnassa kuvaaminen oli kiellettyä, joten näyt pitää vain kuvitella. Vierailijat päästettiin entisajan mukaisesti sisustettujen huoneiuden oville.. Kokemus oli huikea.. Oli hauska nähä se glamouri, ne suuret ja mahtavasti koristellut huoneet. Sängyt olivat valtavia ja korkeita, sohvia oli jopa satoja ja tanssisali pitkä. Vieraille oli annettu käyttöön tilat, joista Hilttons hotellien vieraat vain uneksivat.

Myös kuninkaallinen keittiö, lukuhuone, istumahuone, ruokailuhuone, arabiahuone, intiahuone sekä huone olivat kaikki mahtavia ja upeita. Suosittelemme kohdetta kaikille!



Linnoittautumisen jälkeen palasimme bussilla takaisin alas. Kävimme kahvilla, muistoesinemyyymälässä sekä katsastelimme hetken katuja. Nyt vuorossa on siirtyminen bussilla euroopan läntisimpään paikkaan Cabo de Rocaan. Siellä odotamme näkevämme huikeita näköaloja, jonka jälkeen siirrymme ruokailemaan toiseen pieneen kylään. Tästä kylästä toivomme kerkeävämme ottaa viimeistään viimeisen junan takaisin Lissaboniiin kereteksämme nukkumaan ajoissa huomisia koettelemuksia varten.


Portugali 14.3.2007 2155
- Piffeillä -

Bussimatka Euroopan läntisimpään kohtaan sujui hyvin. Paikka oli karu, turisti-info, ravintola-kahvila sekä matkamuistomyymälä oli rakennettu turismin takia. Muuten paikalla oli majakka ja muutama rakennus. Taustalla mantereen suunnassa näkyi kylää, jossa oli joitain taloja.

Merellepäin näkymät olivat paljon hienommat. Jyrkät kallionseinämät laskivat äkisti atlantiin, jonka pauhu kuului hyvin ylös asti. Atlanttia jatkui tietysti silmänkantamattomiin eikä merellä yhtä venettä lukuunottamatta näkynyt mitään. Paikalla otimme paljon poseeraus- ja maisemakuvia, joita voi ihastella blogissa alla, sekä palvelimella kun ne sinne ehtivät.





Tunnin maisemaihailun jälkeen jatkoimme samalla bussilla kylään, josta oli määrä ottaa juna takaisin Lissaboniin. Bussista noustuamme tarkistimme aikataulut ja junia kulki runsaasti, joten päätimme jäädä kylään syömään. Kuljeskelimme ympäri kylää, ja kävimme mm meren rannassa. Kylä oli pieni ja hyvin SYMPAATTINEN. Kauppoja kylässä ei ollut paljon, mutta ravintoloita sitäkin enemmän. Baareja kaduilla ei juuri näkynyt.

Ennen syömään menoa tarkoituksemme oli käydä kaupassa, mutta mitään kauppaa ei löytynyt. Erään ison terassin omaavan raflan sisäänheittäjä tuli juttelemaan antille ja esitteli taululta ruokalistaa. Ruokalista näytti lupaavalle ja mies mukavalle, joten antti kysyi tietäisikö mies kauppojen sijainteja. Yllättäen tämä ravintolan sisäänheittäjä lähti viemään koko 5 hengen porukkaa kauppaan. Mies arvasi aksentista että olimme suomesta, ja kertoi olleensa vuosia laivalla ja seilanneensa ympäri maailmaa tarjoillen ruokaa ja oli näin oppinut tuntemaan aksentteja. (suomalaisilla, virolaisilla ja kreikkalaisilla on samantapainen aksentti kuulemma)
Miehen osoittama kauppa oli hämärä takahuone, mutta saimme sieltä tarvitsemamme..vaikka rahat tiskin alle luultavasti menivätkin. Vastapalvelukseksi menimme paikkaan syömään, joka osoittautui oikeaksi valinnaksi.

Tilasimme koko poppolle 8€ talon punaviinin, joka oli juotavaa. Syötäväksi otimme 2€ arvoisen mereneläväiskeiton, joka oli maittavaa. Pääruoka oli kuitenkin päivän kohokohta.

Otimme pääruoaksi pihvin, joka tuotiin paksun vuolukiven päällä raakana. Vuolukivi oli niin kuuma, että pihvin pystyi paistamaan juuri sopivaksi ja syömään siitä osia paistellessaan... Pihvin maku oli sanoin kuvaamaton. Parasta lihaa koko keväänä. Uskomattoman hyvän ruoan täydensivät hyvät ranskalaiset sekä niille 3 erilaista dippikastiketta. Antille oli leikattu (sisäänheittäjän mukaan) "vahingossa" hiukan liian iso pihvi, kun muisti pariin kertaan kysyä onko pihvi tarpeeksi iso.



Jos siis olette käymässä lissabonissa, vierailkaa ihmeessä Sintran kylässä (ja linnassa), katselkaa Capo De Rocan euroopan läntisin paikka ja käykää Cascais - kylän keskustassa olevan Palm Tree ravintolan itse paistettava pihvi. Se kaikki on taatusti vaivan arvoista.

Ruoan jälkeen etsimme hetken baaria kahdelle joukkomme janoiselle, mutta koska emme sellaista löytäneet, otimme junan Lissabonia kohti. Lissabonissa painelemme suoraan hostellille, jotta pääsemme nukkumaan herätäksemme aikaisin uutta kulttuuripäivää varten. Aikomuksemme on kiertää Lissabonin keskustan tärkeimmät kohteet ja tutustua keskustan kukkulan linnaan. Kirjoittelemisiin siis!


Portugali 15.3.2007 1045
- Kaupunkinäkymiä kaksin -

Tänään Lissaboniin valkeni kulttuuripäivä. Heräsimme ylös jo ennen kahdeksaa, kävimme suihkussa ja olimme liikkeelläkin ennen puoli ysiä. Yön saimme nukuttua hyvin,vaikka liikenteen äänet sekä viereisten huoneiden supinat kuuluivat seinässä kiinni olevaan sänkyyn paremmin kuin hyvin. Tälläkertaa päätimmekin taittaa matkaa kaksin, sillä se tuntui (ja kuului) olevan kaikkien intressien mukaista.

Tähän mennessä olemmekin pystyneet olemaan kaksin hyvin tehokkaita. Kävimme aamusta aamupalalla, syömässä parit kroisantit kahvin kera. Kahvin jälkeen suuntasimme merenrannassa olevalle aukiolle, koko ajan matkan edistymistä kuvaillen.


Aukiolta jatkoimme monen eri patsaan, aukion, kirkon ja muistomerkin kautta hiukan kauempana merestä olevalle kahdelle aukiolle, joita pidetään kaupungin keskuksena. Näitäkin kuvailimme.

Aukioissa ja muistomerkeissä ei sinänsä ole mitään erikoista eivätkä ne vedä vertoa Barceloonaan puhumattakaan Rooman vastaavaa vastaan. Parasta antia mielestämme Lissabonissa ovatkin olleet mutkaiset ja MÄKISET kadut moninen rappusineen. Rappusilta ja pitkin alas merelle menevien katujen päältä on hyvät näkymät merelle a kaupunkiin. Viikon ajan niitä jaksaa varmasti katsella muttemme usko että ne jaksaisivat viihdyttää enempää. Muuten katu / kahvila / baarielämä näyttää Madridia rahallisemmalta eikä se tunnu kotikaupunkiimme verrattuna miltään. Näistä asioista voi kuitenkin kysellä enemmän joukkiomme muilta jäseniltä ;)

Nyt jatkamme kulkuamme kohti toisella kaupungin mäellä olevaa linnaketta. Tästä tarinaa myöhemmin!


Portugali 15.3.2007 1552
- Tuhti lounas takana -

Matkamme jatkui tänään seuraavaksi Lissabonin keskustan toiselle mäelle sekä siellä olevaan vanhaan linnaan. Ehken linnoitus tai raunio olisi kuitenkin parempi termi kuvaamaan sitä... Linnoitus oli aukinainen tiilimuurilabyrintti, jossa sisällä ei ollut juurikaan mitään ihmeteltävää, ampumaaukkojen ja marin makuukammarin tai ruokavaraston lisäksi. Parempaa antia olivatkin näköalat, jotka avautuivat kaupungin ja meren ylle. Tämä näky oli paikoin jopa mahtava.



Linnoituksen jälkeen suuntasimme kävelelly rannempaan, kävimme netissä ja tapasimme muun porukan aiemmin sovitussa paikassa sovittuun aikaan. Tytöt olivat shoppaillessaan löytäneet meille ruokapaikankin, kiinalaisen buffet ravintolan.

Ravintolan buffet maksoi n. 7e / henki. Tällä rahalla sai ottaa niin paljon kuin halusi. Walmiina tiskillä oli paljon erilaista friteerattua sapuskaa. Kaiken friteeratun tavoin, tämä ruoka oli erittäin rasvaista, eikä jokaiselta osin edes kummoisen makuista. Jotain hyviäkin paljoja oli, mutta ei läheskään parhaiden tapaksien veroista, tai itsepaistettuun pihviin verrattavaa :).

Paikan parasta antia oli se, että asiakas sai itse käydä toisesta buffetista raaka-aineet, jotka kokki friteerasi ja wokitti silmien edessä. Tämä vaihtoehto oli ok (jos satuit ottaa oikean kastikkeen), mutta myös nämä antimet olivaty rasvaisia öljyssä keittämisen takia... Jos kiinalainen ruoka on suosikkisi, voi tätä paikkaa ajatella....muuten mielestämme kannattaa ehdottomasti kuitenkin pitäytyä paikallisten antimissa. Ainakin jatkuva grillin tuoksu antaa viitteitä siitä, millaista ruokaa täällä kannattaisi ehkä syödä :)!

Seuraavaksi vuorossa on päiväunet, jonka jälkeen meneme viettämään iltaa jonnekkin, seuraten ihmisten liikkeitä istualtaan... Nukkumaan on kuitenkin mentävä ajoissa - huomenna on ns. Täysi päivä sekä siirtyminen Porttoon. Adios siis..


Portugali 16.3.2007 0343
- Illanviettoa -

Lissanonin ilta hämärtyi tänään pikkuhiljaa kello 18 jälkeen. Pitkien päiväunien sekä lounaan takia kärsittyjen vatsakipujen jälkeen vietimme koko porukalla aikaa toisessa hostellihuoneessa. Tunnelma oli odottava sekä jännittynyt, kun odotimme Lissabonin yöelämän avautumista.

Tyttäremme olivat aiemmin käyneet tekemässä ostoksia, ja olivat tällä reissulla saaneet vihiä Lissabonin hyvistä ajanviettopaikoista. Suuntasimmekin kulkumme pieneen baariin, jossa tiskillä aikaa viettäessämme Antti (samoin kuin Hanna) joutui tuolien puutteessa seisomaan koko illan joka onki paikalliseen tapaan yleistä. Itseasiassa paikalliset kävivät ostamassa sisältä vain juomaa ja nauttivat sitä baarin edessä kadulla. Sama säääntö on pätenyt myös madridissa, ja ns. Tapas-paikoissa myös syötävät kuljetetaan mukana ulos tai nautitaan seisaaltaan kun paikka on aivan tupaten täynä (edes liikkumaan ei pysty).

Jokatapauksessa, istuimme tässä pienessä baarissa iltaa. Drinkit maksoivat 2,5€-5€. Yli viiden euron drinkkejä oli vaikea löytää, appelsiinivodkan maksaessa noin 2,5€. Pieni olut oli euron, isommat vähän enemmän.



Jostain syystä virvokkeet eivät kuitenkaan tällä kertaa uponneet ja osan porukasta käymät kehitys- ja jatkokeskustelut saivat seurakseen vain muutaman drinkin - nekin puoliksi juotuna. Huomenna kehittyminen toivottavasti jatkuu vieläkin tehokkaampien kommunikaatiohetkin avulla.

Illan kääntyessä aamuun me vanhukset päätimme kaatua hostellin sänkyyn. Muu porukka jatkoi bilettämistä lähtemällä toisen baarimikon mukaan kohti LUX nimistä diskoa, joka on kuulemma kuningas. Huomenna kehityskeskusteluissa ehkä kuulemme kuinka kuninkaallinen paikka on ollut :)

maanantai 17. maaliskuuta 2008

Hasista vai Maria?

Hei!

Terveiset taalta Portosta, jonne saavuimme eilen junalla. Tahan mennessa oleme kerinneet nahda hiukan hauskoja Porton kohteita seka shoppailla kenkia. Ne nayttavat olevan taalla YLIhalpoja.

Tassa junassa tehtya pohdintaa edellispaivien tapahtumien pohjalta.

Eilen päivällä torilla kävellessämme eräs aurinkolasimyyjä yritti aurinkolasien myynnissä epäonnistuttuaan myydä meille hasista. Pidimme asiaa erikoisena, olihan se eka kerta noin kk aikana kun meille oli ko aineita tarjottu. Illalla asia muuttui, iltaisten kävelyidemme (yht. Max 20min) meille tultiin myymään ruohoa, hasista (rakkalle lapselle monta nimeä) yms monta ja monta kertaa.. Ostaminen Lissabonissa on siis todella helppoa, eikä poliisia voisi vähempää kiinnostaa. Esimerkiksi ruohon polttaminen onkin koko iberiassa niin yleistä, että on hyvin vaikeaa löytää sellainen ihminen joka sitä ei ole kokeillut. Oikeastaan samaan suntaan ollaan menossa suomessakin, ja jokaisen kaveriporukasta suurimmalla osalla on varmasti kokemusta asiasta. Niin, paitsi "meidän pojalla/tytöllä", kuten jokainen Suomalainen vanhempi varmasti ajattelee. Silmät kiinni vaan, sillähän siitä pääsee.

Huumeasiasta on käyty täällä aika paljon poliitissävytteistä keskustelua eri kansallisuuksia omaavien ihmisten kansa. Hollannissa pilven polttaminen on laillista ja siellä käyvä turisti on oikeutettu siihen. No, jos ainetta on käyttänyt ulkomailla, miksei suomessa? Saksassa autolla saa ajaa vaikka 300km/h, suomessa ei - mikä se iso ero on? Onko sitä edes?

Suurin osa suomalaisista ajaa silloin tällöin ylinopeutta - kaikista ihmisistä suurin osa ei kuitenkaan polttele silloin tällöin maria (vielä). Marin polttelu olisi kuitenkin sivullisille luultavasti paljon turvallisempaa kuin autolla kaahailu.

Monet ihmiset haluaisivat laillistaa marin suomessa. Toiset nostaa nopeusrajoituksia. Itse (antti) en kuulu ensimmäiseen porukkaan, toiseen kylläkin. Mutta miksi?

Marin polttaminen on varmasti asia joka tuntuu polttajasta samalta kun kokeneesta autoilijasta nopeuden nostaminen 120km/h ohitustilanteessa. Laitonta mutta vaaratonta (onko?). Sitä marin polttaminen on(!) [tai ainakin lahes] JOS ei jää koukkuun, polta sitä jatkuvasti ja repsahda pahempiin aineisiin. Tilastollisesti riskit edellisiin kuitenkin kasvavat (joka tapahtuu muuten myös kun aloitat tupakan polton).

Äskeisen kiertelyn voikin vetää pakettiin siten, ettei maria jätetä polttamatta laen takia. Kiinnijääminen voi olla paha asia esim uran kannalta, mutta jos on varovainen ja vetää hiukset pois, on se epätodennäköistä. Kyse on moraalista, oikeasta ja väärästä. Tarkemmin siitä, mihin haluaa itse henkilökohtaisesti vetää rajan.

Meilläkin on normaaleja, täyttä elämää eläviä, opiskelevia ja hyviä arvosanoja saavia kavereita jopa Suomesta jotka ovat voineet kokeilla muutakin kuin maria - vahvempaa siis. Jos nämäkään aineet eivät kokeiluluontoisina tee mitään, miksi pilveä pitää pelätä? Jos kuitenkin suostuu pilveen, voi pikku huuruissa ottaa vähän valkeaa ja myöhemmin piikittää hoota suoraan suoneen. Sitten lähtee henki. Raja pitää vetää johonkin ja pystyä pitämään siinä - ja olla jäämättä kiinni jos raja on väljempi kuin asuinmaan raja. Jokaisen oma asia on, miten haluaa elää. Tuomita ei ehkä ketään kannata, se on tuomarin tehtävä. Jokaisella on varmasti oma suppea katselukanta asiaan, hyvä niin. Kannattaisiko ehkä kuitenkin avata silmät ja YRITTÄÄ ajatella asiaa vastustajan puolelta? Voisiko se olla lähtökohta asian ja siitä keskustelevien ihmisten kasvamiselle ja kehittymiselle?

Yksi suomessa hyvin yleinen lähestymistapa asiaan kuuluu näin: "Huumeet on pahasta, ne tappaa ja minä en niistä puhu tai keskustele ihan periaatteessa". Aika hauska asia, että aiemmin homoista, transuista ja vielä aiemmin avioliiton ulkopuolisesta seksistä ( itseasiassa vielä aiemmin naisten äänioikeudesta tai työnteosta) sanottiin samaan tapaaan. HUONOIN tapa suhtautua asiaan on sen totaalinen kieltäminen. Se ei ratkaise mitään. Jos joku on kokeillut, ei se nykymaailmassa ole ihme, kuten eivät naiset äänestämässä. Asia on toki aivan eri, mutta niissä on samoja "uusia ja outoja" piirteitä kun ne olivat tapetilla. Yleisesti huumeet ovat yhteiskunnassa ongelma - naiset äänestämässä eivät. Huumeista saadaan tehtyä kuitenkin vielä isompi ongelma jos ongelmaa ei tunnisteta ja siitä ei puhuta rakentavasti, kehittävästi ja ihmisiä tuomitsematta. Itse aineet voi kukin tuomita miten haluaa, mutta keskustelu loppuu heti, kun keskustelun jokin osapuoli tuntee tulevansa tuomituksi ilman rakentavaa keskustelua. Tällöin asia ei pysyvästi parannu ja kestävä kehitys vaarantuu.

Poliitisessa näkökulmassa asiaan on kuitenkin paljon helpompi ottaa kantaa. Ruoho lailliseksi suomessa? Mielestämme nurmikkona ruoho on jees - poltettuna se on ja pitää pysyä kiellettynä. Ainakin suomessa.

Hollannissa tupruttelu lisääntyi paljon kun laillistus tapahtui. Samalla kasvoi päivittäisten käyttäjien määrä - joiden aivot lahoavat, hidastuvat ja työkyky heikkenee, ellei katoa (Olemmeko me nyt ahdasmielisiä? Ehkä kyse on vain rentoudesta ja asenteesta?). Tästä tulee lisää suoria (terveydenhuolto) sekä epäsuoria (verojen / osaajien vähentyminen) kustannuksia. Suomessa asia olisi vielä kriittisempi, sillä kuten jo alkoholin käytöstä voi todeta - suomalaiset eivät osaa nauttia hillitysti. Mielestämme mari voi siis pysyä pannassa, samoin kun muut huumeet. Suomella ei ole varaa maksaa yhtään ylimääräistä huumehoitoa tai menettää huumeille yhtään arvokasta, innovoivaa korkeastikoulutettua. Kaikki tarvitaan viemään suomea eteenpäin teknologian kentällä työpaikkojen turvaamiseksi maassamme jatkossakin.

Asioiden selkeyttämiseksi haluamme vielä kertoa, ettemme me ole ostaneet tai käyttäneet em. nautintotavaroita nyt tai aiemmin. Meidän päätöksemme ei perustu sokeaan periaatteeseen, vaan keskusteluun, järkeilyyn ja pohdintaan. Kokeiluun ei kuolisi, mutta siitä ei olisi mitää hyötyä. Nyt on turvallinen olo. Ei ole mitään kiinijäätävää, voi olla kaikille rehellinen ja olla täysin sinut itsensä kanssa. Uteliaisuuskaan ei riitä ylittämään tätä kynnystä. Siitä huolimatta olemme valmiit keskustelemaan asiasta avoimesti ja avoimin silmin. Ymmärrämme myös muunlaiset mielipiteet ja hyväksymme ne. Toivottavasti kaikki muutkin osaavat tehdä niin - se on edellytys asian rakentavalle kehittymiselle, ongelman tunnistamiselle sekä jopa sen inkrementaalille parantumiselle.

Asia on täällä jo niin arkipäiväinen, että sitä kannattaa miettiä myös suomen sohvilla.. Ihan vain varoilta ja tulevaisuutta varten.

torstai 13. maaliskuuta 2008

Hostelli loytyi

Heippa kaikille.


Kirjoittelen nyt nopeastihostellin aulasta. Tulimme aamulla lentokoneella(Ryan air) Madridista ensin Porttoon (30 min aikatauluia edella) ja otimme sielta hienon nahkaistuimilla ja ilmastoinnilla varustellun bussin Lissaboniin.

Lissabonissa etsimme ensin kaksi tuntia ravintolaa, ja aloimme jo turhautumaan kun kaikki paikat olivat siestan takia kiinni. Kun turhautuminen alkoi jo iskea ja puoliporukkaa odotteli patsaalla lahettilaita, Anttia ja Anskua loytyi sopivan paikallinen mesta. Ruoka oli paikassa taas loistavaa ja maha tuli todellisen tayteen. Kokeilimme alkukeitoksi portugalin keittoa, mutta saimme sen muun ruoan kanssa yhta aikaa.. Keitto oli kuitenkin hyvaa.

Syomisen jalkeen lahdimme etsimaan hostellia.. Olimme jo aiemmin ravintolaa etsiessamme katselleet hostellia, mut sellaisia emme yhtaan nahneet. No, nyt oli siis hostellin etsimisen aika. Emme halunneet aiemmin varata hostellia netista, koska ajattelimeet ettsa sen saa edullisemmin kaupungilta. Nyt hostelleja ei nakynyt kuitenkaan missaan!


Kun kavelimme kaupungilla, tuli meita vastaan mies joka kysyi hyvalla englannilla, etta olemmeko etsimassa hostellia!?!? Tavallisesti ajattelisimme etta tama on hyva hujausyritys.. Mutta nyt epatoivoisina lahdimme miehen mukaan. Mies sanoi olevansa eraan hostellin omistaja, joka olisi lahella. Kavellessamme han kertoi, etta nyt oli jo paasiaisruuhka, ja voisimme olla hostellissa vaan yhden yon. Han sanoi, etta lissabonissa on yleensakkin hyvin vahan hostelleja ja tavallisenakin viikonloppuna sellainen kannattaa varata etukateen... NNyt on viela siis ruuuhka-aika...


No..onneksi hostelli loytyi... Seuraavaksi kahdeksi yoksi varasimme nyt hostellin netista.. ja kylla noita paikkoja oli viela hyvin vapaana... Emme siis sattuneet vain oikeille kaduille...

Mutta.. Eipa miteen sen kummempaa, kun hyvaa yota kaikille ja jatketaan seikkailuja ;)

keskiviikko 12. maaliskuuta 2008

Barceloonan historia-nähtävyys -kuvakatsaus

Heipähei...


Tässä erillinen historiakatsaus kuvien muodossa.


Barceloonan yksi taidemuseo. Arkkitehtuuri on mielipiteitä jakavaa, eikä joidenkin mielestä sovi keskelle muuten hyvin vanhaa kaupunginosaa. Museossa on paljon vaihtuvia näyttelyitä kattavan peruskokoelman lisäksi. Varmasti käymisen arvoinen paikka, vaikemme sinne nyt ehtineetkään.


Barceloonaa on rakennettu paljon uudelleen. Käytännössä vanhan rakennukset on vaan pyyhitty katepillareilla pois ja tilalle on rakennettu uutta. Näin on poistettu paljon muitakin "liveilmiöitä" kuten huumekatuja sekä huorapaikkoja hävittämällä vanha saastainen miliöö ja rakentamalla uutta hieno tilalle. Tämä oli tapana varsinkin ennen barcan olympialaisia, kun kaupungista piti tehdä nopeasti salonkikelpoinen. TUlee mieleen, että hoidettiinkohan nyt vaivaa vai sen aiheuttajaa? Jokatapauksessa tässä mielestämme erittäin hieno esitys siitä, miten uutta rakentamalla saadaan säilytettyä jotain vanhaa. Rakennuksen seinät heijastavat ympärillä olevan vanhan maiseman, ja aukion ilme on säilynyt vanhana. Yläpäässä seinää on taivutettu, jolloin sieltä heijastuu Barcan kaupunki yläviistosta ja merenkin voi nähdä. Aika WAU kokemus tuo aukio :)


4Cats on kuuluisa ravintola, jossa mm Picasso tapasi käydä paljon. Ravintolassa oli ilmeisesti joskus taideiltoja ja se oli taiteilijoiden suosikkimesta. Rafla on pysynyt vuosikymmenet muuttumattomana, mutta suosio vain jatkuu. Emme käyneet paikassa sisällä.


Oppaamme kertoi hyvin mielenkiintoisia tarinoita seinillle tehdyistä koristefiguureista. Tässä ikkunassa eri puolella ikkunaa on Barceloonan eri puolet. Mennyt - tuleva, maaseutu - kaupunki ym. Kieltämättä kaikista noista patsaista ja veistoksista sai uskomattoman paljon irti tuon tarinan jälkeen. Niiden sisään kätkeytyykin todellinen historia ja syyt miksi mitäkin on tehty.



Tässä kuvassa on vanha oikeustalo tai vastaava. Seinässä on postiluukku, jonne ilmeisesti on voinut tuoda jotai asiaan liittyvää (muisti pätkii). Jokatapauksessa, luukussa on ylhäällä kyyhkyjä - ne kuvastavat sitä että asiat halutaan hoitaa mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti. Oikeusjärjestelmä haluttiin siis pitää tehokkaana ja nopeana. Alareunan kilpikonna taas kuvastaa sitä, ettei tähän pystytä ja asiat venyvät todella pitkiksi ja monimutkaisiksi. Hmmmm.



Tässä kaupungintalo, jonka vastapäätä on Barceloonan alueen eduskunta tms talo. Espanja on siis jaettu hyvin autonomisiin osavaltioihin tai provinsseihin, joilla on paljon valtaa. Tällä samalla aukiolla on siis sekä kaupungin johtajat että koko tämän alueen johtajat. Kuvassa aivan alhaalla näkyvä sininen nauha on symboli tms. juuri tuolloin sattuneelle iskulle, jossa yksi ehdokas ammuttiin perheensä eteen kotiovelle.


Tässä seinässä on kasvot, joiden silmät liikkuvat. Oppaamme mukaan hyvin monen gallerian pitäjät mainostavat pitämillään kierroksilla ympäri maailmaa, että täällä on maailman ainut taulu, jossa olevan henkilön silmät liikkuvat sen mukaan missä katsoja kuvaa katsoo. Todellisuudessa näin käy aina, kun kuvattava katsoo suoraan kameran linssin polttopisteeseen. Se ei siis ole mikään ihme vaan fysiikan laen mukainen totuus. Näissä kolmiulotteisissa veistoksissa tätä lakia on käytetty hyväksi ja tehostettu entisestää tekemällä kasvosta kolmiulotteinen.. Vaikuttavaa päänkääntymistä :)


Seuraavat kaksi kuvaa ovat kirkon sisältä, jossa kävimme. Aika perus kirkko, rakennustapa poikkeaa ehkä hiukan esim. italiassa käymistämme kirkoista. Jokatapauksessa ihan kiva pleissi.





Seuraavat kaksi kuvaa on otettu puistosta. Puiston rakensi alunperin joku ökyrikas (Gaudi) tavoitteena rakentaa todella kaunis alue aivan keskustan lähelle ja myydä sieltä tontteja hyvään hintaa muille rikkaille. idea meni kuitenkin mönkään sen takia, että kyseinen alue ei yksinkertaisesti ollut silläl hetkellä trendikäs. Ihmiset eivät halunneet jostain syyystä asumaan tänne, joten miljönööri lopetti hankkeen. Puiston rakentaminen jäi siis kesken ja nyt se on ihmisten vapaassa käytössä. Alueen kivestä tehdyt tasot ja tasanteet olivat paikan vaikuttvin asia.






Viimeisessä kuvassa Barceloonan varmasti suosituin nähtävyys. Kirkko jota on rakennettu yli 100 vuotta eikä se ole vieläkään valmis. Rakentamisessa on ollut paljon vastoinkäymisiä ja rahat ovat loppuneet, jolloin rakentaminen on hidastunut. Nykyisin turistitulot ovat kuitenkin kymmeniä miljoonia vuodessa (muistelemme 80 miljoonaa), joten rakentaminen sujuu vauhdilla. Lisäksi hanke saa tukia ja avustuksia. Kun rakennus on valmis (Arvioitu oli joskus 2020 ehkä), sisältää se 18 korkeaa tornia ja kaikkea muuta ökyhienoa. Hullua. Ko. kirkko näkyy myös maisemakuvissa, jotka ovat palvelimella.





Lisää kuvia palvelimelta